Conssien elvytys

Muistin vasta omistavani toisetkin Converset, punaiset varrettomat, jotka aikoinaan ostin kirpparilta parilla eurolla, ja olen käyttänyt niitä koulussa työkenkinä (hups). Ne löytyi täältä porukoilta verstaalta likaisina ja pölyisinä, sellaisina etten ihan äkkiä kaupungille pistäisi jalkaani. Pääsinpä siis testaamaan kaverini vinkkaamaaPpataPata hoitoa tennareilleni.

Tältä kengät siis näytti ennen elvytystä

Työvälineet

              

Ja sitten sain äimistellä miten uskomattoman tehokkaasti tuo patapata näitä puhdistikaan, huh! Ja puhtaat nauhat vielä, niin kenkiä ei meinaa samoiksi tunnistaa.

Ja kengistä tuli kuin uudet, kyllä nyt kelpaa! Täytynee alkaa hoitamaan tennareita useamminkin.

Camo DIY #2

Menin sitten minäkin vihdoin hankkimaan maastotakin. Ensiksi sille vaan piti tehdä vähän jekkuja.

Takki kustansi 2e 

Halusin takkiin jotakin erityistä, joten ompelin sisäpuolelle mustaa farkkukangasta.

 Leikkasin näkyviin ristin muotoisen kuvion.

Ja vielä niittejä reunoille

Siitähän tuli oikein kivan näköinen, jes. 

Vähän vielä niittejä sinne tänne, tuohon niititettyyn etutaskuun voisin koittaa keksiä jonkun jutun vielä, ja ehkä hihaankin jotain... Täytyy ottaa tästä kuvia päällä, jahka palaan maaseutulomaltani.

Askartelu juttuja

Askartelimpas taas vähän... 

 Kirpparilta 50snt sokerisirotin, vähän nauhoja ja kuumaliimaa...

Keräilen vanhojen korujen riipuksia ym. pieneen arkkuun, sieltä vähän hilavitkutinta mukaan ja:

Herttainen aterinpurnukka on ready!

 Nyt ovat kätevästi käden ulottuvilla ruokapöydän ääressä.

Pientä kivaa

 On ihana käydä välillä pyörähtämässä pienissä sisustus puodeissa, tänään eksyin ensimmäistä kertaa Lahden keskustassa sijaitsevaan ranskalais sisustus puotiin, josta mukaan tarttui voi purkki ja paperipillejä. Fannysta nappasin tiskiharjan.

Miellyttää silmää niin paljon enemmän kuin muovinen kapula. Tuo sokeri kaadin pitää muuten sisällään tiskiaineen, näin päästiin eroon myös fairy pullosta. 

Olen ehdottomasti samaa mieltä jonkun viisaan kanssa, joka totesi, että kauneus on puoli ruokaa. Ruokailuhetket on niin paljon miellyttävämpiä kauniiden astioiden keskellä. (+ tulen iloiseksi aina kun näen ranskan kielisen sanan tai lauseen jonka ymmärrän, heh)

Pillit jäi vielä odottamaan mehuhetkiä.

Nahkakenkien kirous

Omistan tasan kahdet aidot nahkakengät, ja molempien kanssa ongelmana on, että vartin kävelyn jälkeen kengät on hiertäneet jalkoihin vähintään viisi rakkulaa. Kotiin päästyään heittää kengät nurkkaan, eikä ihan äkkiä tee mieli pistää samoja popoja jalkaan.

Tiedän että molemmat kengät tulevat olemaan maailman mukavimmat ja pitkäkäyttöiset, sitten joskus. Mutta tulisipa se joskus vähä nopeammin...

 Nyt olenkin päättäväisesti ottanut jesari niksin käyttöön (eikä muuten hierrä niin pätkääkään), ja koitan ahkerasti muovata noita ihanuuksia jalkoihini.

Jeremy Scott for Adidaksen siipi balleriinat eksyi mukaani Ranskasta vähän vahingossa. Etsiessäni Adidaksen sneakereitä testailin näitä huvin vuoksi, kun olivat niin vekkulin näköiset. Sillä välin ystäväni oli kerennyt puhumaan kengät minulle puoleen hintaan, joten tulihan ne lopulta otettua mukaan. Hetken mietin ostamisen jälkeen, että enhän mä edes käytä balleriinoja. Mutta nyt on ainakin maailman hienoimmat balleriinat, ja on niitä jokseenkin tullut jo käytettyäkin.

Biker bootsit ostin kesän lopulla, ja ovat kallein vaate mitä omistan. Syksy ja talvi menee tänä vuonna kuivin jaloin.

LWT

Käytiin sunnuntaina Loviisan Wanhat Talot- tapahtumassa. Edellispäiväisestä pelistä kipeytynyt lonkka ei ollut niin mielissään 5h kävelystä, ja eritoten eri talojen ullakko-rappusten hiippailusta. Mutta minä olin mielissäni, upeita taloja ja pihoja, ja paljon kirppis pöytiä.

 En toki älynnyt että pelinumerot olisi voinut hinkata käsivarsista aiheuttamasta ihmetystä. Vielä mä joku kaunis päivä askartelen ne numeronauhat, jotka jo koko muulta joukkueelta löytyy.

 Sydän sukkahousut pääsivät ensi käyttöön, vaikka päivästä tulikin helteinen, ja välillä toivoin että olisin unohtanut laittaa nämä aamulla jalkaan.

Jokunen löytökin ihmisten pihakirppiksiltä tarttui matkaan:

Ketunhäntä kustansi huimat 1.82€, siis kaiken mitä vaan lompakosta ja laukunpohjalta saattoi enää kaivaa. Tästä olin ihan täpinöissäni, olen koittanut kirppiksiltä metsästää laukkuun koristeeksi sellaista feikkikarvatupsua mitä jokunen vuosi sitten myytiin kaupoissa, mutta tämä vei voiton moisilta!

 Myös toinen metsästyksen kohde saatiin päätökseensä, nimittäin haarukat! Tykkään metsästellä erilaisia, mahdollisimman vanhoja ja prameita aterimia. Tämän kuvan setti oli 3€, ja olin ihan ällikällä lyöty, yleensä joutuu aina kieltäytymään, kun yksi haarukka maksaa vitosen. Pikku haarukassa on helmiäis varsi.

Uusi mahtavan tuoksuinen saippua bongattiin erään talon piharakennuksessa olevasta käsityö puodista.

Navy blue

Ostettiin meidän talouteen puoliksi Villawoolin käsin tehty navy sininen pipo. Värinsä ja logonsa puolesta pipo mätsää hyvin Lahden joukkueen kannatuspipoksi, ja niinpä se pääsi lauantaina päähän kun matkattiin kohti Turkua, jossa pelattiin meidän osalta tämän kauden viimeinen SM-peli.

Kimallusta ja piikkejä

Kuvattavaksi pääsi pari tämän päivän kirppari saalista, nimittäin nämä nahka kynsikkäät sekä risti toppi. Jokunen muukin aarre sieltä taas tarttui mukaan...

Modailtu Maiden

Tämä Iron Maidenin paita on kyllä sitkeimpään käytössä pysynyt modailu. Reilu neljä vuotta sitten saksin tuon ikuisuuksien ikäisen t-paidan. Kyseinen bändi ei ole sytyttänyt vuosiin, mutta tälle paidalle vaan löytyy aina käyttöä.

Lemppari farkut sen sijaan alkaa pussittaa viimeaikaisten kuntoilujen myötä, höh ja jee? Vielä keväällä Ranskasta palatessa lantion pursuili näitä käyttäessä.

Tukkajuttuja

Tukassani on nykyään juju:

Citroenin logo ei tosin ollut ihan sitä mitä odotin kun koitin selittää kahta kolmiota alekkain, mutta tuo on viikossa kadonnut. Toiveenani oli että raja menisi puolesta korvasta puoleen korvaan, eli sainlähes 2x isomman siilin kuin toivoin. en ole vielä ihan varma mitä mieltä tästä olen...

Sen lisäksi että oli hauska saada jokin juju tukkaani, tämä oli erinomainen keino päästä eroon siitä raivostuttavasta katkeilleesta lyhyestä niskatukasta joka on aina vaan yksi iso pallo, eikä yletä ponnarille, ja josta revin aina miljoona palasta per päivä kun oli niin hapero.

Tässä ennen parturia kuva, tukka oli jo surkeassa kunnossa, leikkautin sitä viimeksi Ranskassa kaverillani, joka valitteli kun joutui jo silloin jättämään sen turhan huonoon kuntoon, kun en antanut leikata liikaa, pitihän kesällä olla niin pitkä tukka kuin mahdollista (joka olikin sitten aina vaan nutturalla kun takkuuntui aina aukinaisena).

 Ja jälkeen parturin, kerrankin sain oikeasti rikotun mallin, yleensä kaikki aina heittää latvat suoriksi, yök. Otsis jäi hieman vielä houkuttelemaan, joka kerta olen meinannut sellaisen leikata, mutta eipä ole vielä tapahtunu. En tiedä sopisiko moinen mulle... hmm...?

Olen vieläkin todella huono elämään pitkän tukan kanssa. En vaan osaa pitää hiuksiani auki, nehän on silmillä jatkuvasti, ja heiluu naamalla, ja äh. Lisäksi viimeiset kolme vuotta se on täytynytkin pitää kiinni joka päivä koulussa, pitkät hiukset ja sirkkeli, ei käy. Ja kun olet pitänyt hiuksia kiinni koko päivän, ei sitä enää illaksi saa laskeutumaan aloilleen, eli olen ollut yksi elämäntapanuttura.

Ennen blondia hulmutukkaani tilannehan oli monta vuotta tämän näköinen: